Älä istuta pihaasi...

Alla on kuva kukkapenkistä, jonka tein hyvän ystäväni kanssa joskus vuonna 2008. (Pitäisi ilmeisesti juoda alkoholia useamminkin pihaa kaivaessa, tuli mielestäni harvinaisen onnistunut paraatipenkki noin sommittelun ja kasvivalintojen osalta - paria pikku hutia lukuunottamatta.) Tässä vaiheessahan vielä noudatin kasvien valo-varjo–vaatimuksia ja maaperäsuosituksia. Nykyisin on toisin, istuttelen surutta hortensioita samaan aavikkoon...

Siinä me nyt siististi nakotetaan.

Penkkiä ei enää ole olemassa, koska syksyllä 2010 tuli kaivuri ja tästä tuli kuorma-autojen kulkuväylä takapihalle. Mutta tässä muuten hienossa penkissä on pari kasvia, jotka kuuluvat sarjaan Älä istuta pihaasi. Tai siis kasveja, joita ei kannata istuttaa ainakaan pieneen pihaan ellet a) ole hullu, b) halua kasvattaa pelkästään näitä tai c) ole parempi tarhuri kuin minä. Näiden mottona on "Ei tartte siirtää. Ja pysyn paikallani, vaikka siirtäisitkin."

Rentoakankaali. Matala perenna, jonka uudet lehdet ovat vihreitä mutta vanha kasvusto tumman violetti. Mukavaa kontrastia pihaan siis. Kukkiikin vielä. Mutta tässä pihassa ei niin rentoa akkaa asu, että täällä olisi sekä minulle että kaalille tilaa. Leviää kuin mikä, juurtuu pienimpäänkin koloon, esimerkiksi kurjenmiekan juurakon päälle, ja mikä vielä mukavampaa - nurmikkoon...

Nukkapähkämö, lampaankorva. Siinä toinen pirulainen, leviää tosin maan alla siinä missä rentoakankaali rönsyää pitkin pintaa. Jos ihminen leikkii pienenäkin barbien sijaan mieluummin koulun myyjäisistä ostetulla samettihiirellä, voiko nukkapintaista ja samettisen pehmeää lampaankorvaa mitenkään vastustaa? Siellä se nökötti silloisen Multasormen myyntitiskissä söpönä ja niin viattoman näköisenä, että ostin saman tien useamman. Ja söpönä se olisi kai pysynytkin tuossa ensimmäisessä kodissaan, joka oli kuuma ja kuiva.

Toinen meno alkoi, kun pääsi ruusujen vesi- ja lannoiteapajille...

Onpas niin kauniin harmoninen ollut tämäkin penkki... No, pähkämö sai passit. Akankaalin kanssa käymme tuimasävyisiä keskusteluja pitkin kesää siitä, kumman piha tämä oikeastaan olikaan.